keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Taavi Kassila: Erään etsijän tarina


Taavi Kassila on yksi Suomen kuuluisimmista joogaopettajista. Elämänsä alkupuolen hän omisti elokuvauralle, jonka tyssätessä Kassila siirtyi kokopäiväiseksi henkiseksi toimijaksi. 

"Elämä ei ole se jonka ihminen eli, vaan se jonka hän muistaa ja niin kuin hän sen muistaa siitä kertoakseen. " (Gabriel García Márques). Näin Kassila varoittaa lukijaa heti omaelämäkertansa etukannella. Onko hänen tarinointinsa täysin subjektiivista? Ollenkaan luotettavaa? Tunnustellaan. 

Kirja tärähtää käyntiin "Rishin maailmasta luopumisella". Kassila luovuttaa Ammalle mittavan rahallisen lahjoituksen vastineeksi huoneesta, ruoasta ja vaatteista, jotka Kassila näin lunastaa käyttöönsä loppuelämänsä ajaksi. Kerronnassa sukkuloidaan kahden aikaulottuvuuden välillä; vajotaan muisteloihin sekä palataan ashram-todellisuuteen. Lapsen katse intialaisella rannalla kiepsauttaa Kassilan mielen omaan lapsuuteen, ja hän siirtyy omaan syntymäänsä Helsingin Naistenklinikalla 6.10.1953 kello 9.50. 



Perhepaljastuksia
Hyvin toimeentuleva taiteilijaperhe Eirasta? Glamoröösi pinta peittää alleen tuskaa.

Taavin isän, Matti Kassilan sekä äidin, Aino Mantsaksen nopeaa rakastumista ja suhteen myöhempää kehitystä kuvataan tarkasti. Jopa isovanhemmat molemmista sukuhaaroista pääsevät mukaan kerrontaan. Matti Kassilan äitisuhdetta käsitellään parin sivun verran. Aino Matsas ei voinut sietää anoppiaan, joka kirjan mukaan oli omistava ja mustasukkaisuuteen taipuva luonne.

Taavi diagnosoi isänsä narsistiksi sivulla 16.  "Äidin pitkälle venyneet työpäivät olivat isän mielestä jättäneet häneen ikuisen äidin kaipuun ja tehneet hänestä narsistisen luonteen."  Isoisästään äidin puolelta Taavi kirjoittaa myös sangen karusti. Mies oli umpimielinen ja sulkeutunut, ja mikä pahinta; harjoitti insestiä. Pikkutaavia varjeltiin perhesalaisuudelta. Hän saa tietää mieleltään järkkyneestä tädistään vasta kun nainen kuolee mielisairaalassa. Myöhemmin kirjassa paljastetaan, että äidin kotona esiintyi insestiä ja ainakin äidin sisko, mielisairaalassa kuollut täti tuli isänsä hyväksikäyttämäksi. 

Taavin sekä hänen kahden sisaruksensa Tainan ja Teemun lapsuutta varjostaa turvattomuus. Kotipaikat ja lastenhoitajat vaihtuvat. Sivulla 20 Kassila mässäilee isänsä alkoholismilla sekä vaihtuvilla seksikumppaneilla. Kassila paljastaa isänsä myös kärähtäneen rattijuoppoudesta ja kärsineen vankilarangaistuksen. Pikkuhiljaa isä raitistuu, mutta! "Vaikka isä olikin onnistunut sulkemaan viinapullon korkin, hän ei kuitenkaan kyennyt sulkemaan sepalustaan." Vanhempien avioliitto kariutuu myöhemmin isän rakastuttua sihteeriin.

Sivulla 141 Taavi kuvaa isänsä suhtautumista Erään etsijän tarinaan. "Hän on suuttunut ja hyvin loukkaantunut tavasta, jolla kuvaan häntä ja äitiä." Taavi puhuu isänsä reaktiosta Ammalle, joka halaa Taavin pahan olon pois.



Nuoruuden seksuaalisuus
Seksuaalisuus on kirjassa toistuva teema. "Seksuaalinen herääminen oli yksi tiukasti varjelemistani salaisuuksista, joista ei mielestäni auttanut kertoa kanssaihmisille. Samassa rapussa, pari kerrosta ylempänä asui ikäiseni poika, Rafa, jonka kanssa arastellen perehdyin seksuaalisuuden maailman mysteereihin." Vanhempiensa ongelmallisen suhteen takia Taaville muodostui käsitys "että rakkaus ja seksuaalisuus olivat asioita, joista ei sopinut puhua, jotka olivat jollain tavoin hävettäviä ja kiellettyjä."  Noin neljäntoista iässä Taavin seksuaalisuuden ylle lankeaa varjo. Nuorten harrastustoiminnan johtaja, kolmekymppinen korkeastikoulutettu mies alkaa käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen. Hyväksikäyttö jatkuu useita vuosia, ja kirjan mukaan uhreja on useita. Lopullisesti Taavi pääsee eroon "Shakaalista" vasta 18-vuotiaana. Aika suuri määrä hyväksikäyttöä ja insestiä yhden suvun rasitteeksi!

15-vuotiaana Taavi kokee ensirakkautensa ja menettää poikuutensa 22-vuotiaalle Villiruusulle. Voi tuota tulivuori-vertauskuvilla hehkuttelua! "Löydettyäni seksuaalisuuden maailman olin ajatellut, että siinä piilisi oiva turvapaikka minulle, paikka johon voisin paeta ahdistuksen ja yksinäisyyden hetkiäni."



Parisuhteet ja selibaatti
Selibaattiyritykset tulivat Kassilan elämään jo varhain. Hän seurustelee yksinhuoltajaäidin, Tupun kanssa kun päättää ryhtyä selibaattiin. Tupu pakenee alkoholiin. Selibaatin ja seurustelun vuorottelu vaikuttaa jatkuneen Kassilan elämässä. Erään naisystävänsä kanssa hän kokeilee vapaata rakkautta Sartren ja De Beauvoirin tavoin. 

Tutustumista, aviolittoa ja eroa ex-vaimonsa Tuulan kanssa Kassila kuvailee yksityiskohtaisesti. Pariskunnan vauvantekoyritykset tulevat tutuiksi, kuten myös vaimon mustasukkaisuuskohtaukset. Vaimo löytää uuden miehen. Jota Kassila lyö (s.161). Kassila paljastaa myös, ettei suhteessa ollut intiimiä kanssakäymistä vuoteen, ja senkin jälkeen vain silloin, kun Tuula halusi. Kassila vierittää syyn pettämisestään Tuulalle, vaimon mustasukkaisuus ja tukahtunut tunne-elämä pani hänet pettämään. "Sanoin olleeni hänelle lähes kymmenen vuoden ajan uskollinen, mutta tultuani hänen puoleltaan yhä uudelleen torjutuksi, olin lopulta mennyt toisten naisten syliin. Ne olivat kaikki olleet yhden yön suhteita." 

Ainakin kaksi kertaa kirjan aikana Kassila syyttää vaimoaan maallisuudesta. "Minä halusin alkaa elämään entistä henkisempää elämää ja hän puolestaan tahtoi paljon maallisempaa menoa, näin ainakin minusta näytti. " s.164. Tai miltä tämä kuulostaa: " Ymmärsin että Oona (tytär) tarvitsi minua, olin hänelle tärkeä, koska ex-vaimoni ei elänyt henkistä elämää." 
Sitten Kassilan elämä romahti. Tuli avioero, lama puolitti rivitalon arvon, tuotantoyhtiö ajautui konkurssiin. Hymy-lehden toimittaja ahdisteli. Avioeron jälkeen Kassila raportoi olleen "pari muutaman viikon mittaista suhdetta".

Sivulla 263 Kassila palaa taas naisasioihinsa. "Naissuhteeni eivät kuitenkaan edelleenkään olleet kovin menestyksekkäitä, useammin kuin kerran kävi niin, että tyttöystävä ryhtyi nunnaksi." Sitten hän löytää joogaohjaaja Dooritin, joka on "pitkä ja kaunis kuin kreikkalainen jumalatar". Seuraa jonkinlainen kolmiodraama jossa osallisena on Dooritin alkoholistimies. Seuraava sussu on hoitoalalla työskentelevä, joogaa opettava Ruusu. (Kassila taitaa olla kukkien ystävä). On-off-suhde kesti neljä vuotta ja sen aikana Ruusu jätti Taavin 20 kertaa. (Tähän väliin Kassila päivittelee maallisen rakkauden petollisuutta.)



Henkinen herääminen
Kassila sai joogan perintönä äidiltään. Taavi kertoo huomenneensa juhlimisen ja naisten metsästämisen jättävän hänet tyhjäksi. Siksi hän aloittaa joogan Uttam Soodin johdolla. Kassila ehti harhailla monissa porukoissa, (mm. Ananda Marga) ja tavata monia guruja ennen Ammaa. Parikymppisenä Kassila aikaa kouluttautua intialaiseksi munkiksi eli acharyaksi, mutta terveys pettää.  "Et tule saavuttamaan vapautusta tässä elämässä", hänelle ennustetaan.


Kassila kaipasi ja etsi jatkuvasti henkistä opettajaa. Useimpiin tapaamiinsa guruihin hän pettyy. Miksi ihmeessä pitää etsiä niin vimmatusti? Hän halunee luoda muisteloihinsa jännitettä - näin annetaan ymmärtää että etsintä oli kova, mutta se päättyi onnellisesti. Tällä tavoin hän nostaa Amman, ja osittain itsensäkin, jalustalle, muiden yläpuolelle.



Kuka määrittelee valaistumisen?
Kassilan ylimielinen asenne ärsyttää minua jossain määrin. Hän halveksuu yliopistofilosofiaa eikä siksi viitsi aloittaa opintoja yliopistolla. Hän kertoo sanailleensa Krishnamurtin kanssa ja tuntuu pitävän itseään tuota opettajaa viisaampana. Kassila mainitsee paljastuskirjan "Lives in the shadows with J.Krishnamurti". Teos paljastaa, että Krishnamurtilla oli salainen naisystävä samaan aikaan kun hän antoi ymmärtää olevansa selibaatissa. Paljastus vei Kassilalta viimeisenkin uskon Krishnamurtiin. Tuskin Kassilaa kuitenkaan harmittaa se, että totuus Krishnamurtista paljastui? Totuus puhdistaa. Myös Barry Longin seksuaalimoraalia Kassila halveksii.

Kirjassaan Kassila esiintyy juryna ihmisten valaistumistason suhteen, sekä gurujen että tavisten. Krishnamurti ei hänen mukaansa ollut valaistunut. Ei Barry Long, Kunu eikä Shantimay. Maharishi Mahesh Yogin taipumusta materialismiin hän arvostelee. Riitoihin hän hankkiutuu Sri Sri Adwayanandan kanssa. Julkisen väittelyn jälkeen Kassila luonnollisesti kokee olleensa oikeassa.

Kassila arvioi julkisesti muiden valaistumista, joten minä uskaltaudun arvioimaan hänen valaistusmisentasoaan. Heittäisin ihan kirjasta saamani perstuntuman perusteella, että vielä on varaa kehittyä...



Elokuvat ja kirjat
Kassilan elokuva-ja kirjoitusuraa en käsittele tässä sen kummemmin, henkisyyden ja rajatiedon kirjablogi tämä kun on. Kassila on eittämättä vaikuttanut Suomen henkiseen skeneen. Mutta hänellä tuntuu olleen vaikeuksia sopeutua eri työyhteisöihin, mainittakoon Karprint ja MTV. Jörn Donneria hän syyttää elokuvansa kaappauksesta. Kassila kertoo uhanneensa Donneria oikeudella, mutta jättäneensä asian sikseen. Ihmettelen miksi Kassila höösää Volvorosvoa, joka on rikollinen. Varmaankin Kassila näki markkinaraon. "Minkä Amma sille voi, että Rishillä on kaupallinen mielenlaatu", Ammakin heittää sivulla 232.



Ashramissa
Elämä ashramissa vaikuttaa jännältä. Kun intialainen nunna raapii Kassilaa Amman halauskiertueen aikana, mies juoksee näyttämään verinaarmuja Äiti Ammalle. Julkkisguru lähettää nunnan takaisin ashramiin, kuin kotiarestiin. Keittiöpsykologi minussa kehittelee teorioita. Korvaako Amma Taavi Kassilan elämän suurimman rakkauden, äitinsä Aino Mantsaksen? "Äidin kuolema jätti sydämeeni haavan, joka ei hevin parantunut. En vielä tiedä kuka tai mikä voisi korvata äidin rakkauden." 
Amman ja Kassilan kommunikointi vaikuttaa kiinnostavalta. Kassila saa harvoin Ammalta selkeitä vastauksia. Sen sijaan hän tulkitsee Amman eleitä ja äänen sävyjä. "Muutaman viikon kotosalla oltuani minulle tuli sellainen tunne, että pääsisin kuljettamaan Ammaa autolla hänen Ruotsin vierailunsa yhteydessä, ja että minun tulisi ostaa sitä tarkoitusta varten auto".

Ammahehkutus menee överiksi.


Julkkiksia
Julkisuuden henkilöiden seura tuntuu olevan Kassilalle tärkeää. Matti Vanhanen vaikuttaa olevan hyväkin tuttu, syntymäpäiväonnittelu-sähkekin mainitaan. Tarja Halonen, Laila Hietamies, Tanja Karpela, Jorma Ollila, Minna Tervamäki… 


Luonne
"Vuodet taiteilijavanhempieni lapsena kasvattivat minusta riskejä pelkäämättömän, hullunrohkean elämään heittäytyjän: olin aina valmis puskemaan unelmiani elämän merellä eteenpäin, vaikka pelkällä sydämen innostuksella." s.14. "Isä kertoikin vuosia myöhemmin, että olin jo pienenä luonteeltani tarinankertoja, ja että minulla oli taipumus värittää kuulemiani tarinoita." s.24.  Kirjoittaessaan ex-vaimo Tuulasta hän myöntää olevansa lempeän ovela ja kärsimätön. Odottamista hän ei kestä.

Kassilan olemuksessa tuntuu olevan kosolti ristiriitoja. Miksi hän syyttää muita niin kovin? Työnantajiaan, naisystäviään, muita henkisiä opettajia. Hän nitisee, että teosofinen seura ei kutsunut häntä luennoimaan moneen vuoteen hänen löydettyä Amman. Minä Olen-lehdessä toimimisen hän lopetti Barry Longia koskevien erimielisyyksien jälkeen. Jään miettimään.

Ihan kiinnostava kirja. Tai sanottaisiinko kiinnostava elämä, ei ihan tyypillinen. Mieskin on kiinnostava, ristiriitaisuudessaan.

Kassila kirjoittaa tunteisiin käyvästi, minun makuuni vähän liiankin sympatianhakuisesti. Kirja valottaa omalta osaltaan joogan ja henkisyyden vakiintumista Suomessa sekä paljastaa paljon kirjan päähenkilöstä, Taavi Kassilasta. Myös rivien välit kannattaa lukea.

Kirja päättyy samaan pisteeseen mistä alkoikin, Kassilan maailmasta luopumiseen.

Taavi Kassila, Otava, 2010

1 kommentti:

  1. Kiitos hyvästä arvostelusta. Minä myös ihmettelin noita yksityisyyden rikkomisia Kassilan muistelmissa.

    VastaaPoista